Tulevat ottelut

Ei tapahtumia

Haku

Kirjaudu




Kausi 1941
Viimeksi päivitetty 06.04.2011 17:06

Puna-Mustat perustetaan (1941) 

”Karjalan yhdeksikkö! – Siinä eräs keino Kaakkois-Suomen pirstotun pesäpalloväen liittämiseksi yhteen jatkamaan entistä uurastusta. Voisikohan liitto järjestää syksyllä esim. ennen Itä-Länsi-ottelua ”Karjalan yhdeksikölle” ottelun vaikkapa pääkaupungin joukkuetta vastaan. Karjalan yhdeksikkö olisi koottava kotipaikkakuntansa menettäneiden seurojen pelaajista.”

Näin kirjoitti Olli eli Uolevi Lamppu Talvisodan jälkeisenä kesänä 11.7.1940 Karjala-lehdessä. Näissä sanoissa oli siemen uuden pesäpalloseuran perustamiseksi.

Maaliskuun 19. päivänä vuonna 1941, kokoontui Helsingissä Uuden Ylioppilastalon toisessa kerroksessa Viipurilaisessa Osakunnassa,  joukko entisiä viipurilaisia ja muita karjalaisia pesäpallomiehiä perustaakseen pesäpalloseuran. Asiaa oli jo pohjustettu 7.3. 1941 pidetyssä karjalaisten pesäpalloseurojen tapaamisessa. Hankkeen takana olivat erityisesti Osmo Kupiainen ja Uolevi ”Olli” Lamppu. Heistä Kupiainen oli ollut mukana Viipurissa johtamassa Suursarjassa menetyksellisesti pelaavien Viipurin Pallonlyöjien ja Viipurin Kisa-Veikkojen joukkueita. Uolevi Lamppu oli Viipurissa ollut mukana Viipurin NMKY:n pesäpalloilijoiden riveissä ja toiminut urheilutoimittajana Karjala-lehdessä. Helsingissä heti Talvisodan jälkeen Lampusta tuli arvostettu urheilulehtimies, jonka terävistä kirjoituksista saivat nauttia niin sanomalehti Karjalan kuin Suomen Urheilulehdenkin lukijat. Lähes kymmeneltä kokouksessa mukana olleelta ei mennyt kauan kun uusi seura oli perustettu.

Karjala-lehti kirjoitti 20.3.1941 seuran perustamisesta seuraavasti 

 ”Karjalan pesäpalloilijat jatkavat toimintaansa Puna-Mustat nimellä pääkaupungissa. Puna-Mustat mukana pesäpalloilun suursarjassa.

 Joukko eri puolilta Karjalaa pääkaupunkiin siirtyneitä pesäpalloilun harrastajia oli kokoontunut eilen Viipurilaisen Osakunnan huoneistoon perustamaan karjalaista pesäpalloseuraa Helsinkiin.

 Kokouksen osanottajat lausui tervetulleiksi toimittaja Osmo Kupiainen painottaen tässä yhteydessä karjalaisten yhteenliittymisen tärkeyttä kaikilla aloilla. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin tämän jälkeen sen avaaja ja sihteeriksi kutsuttiin toimistosihteeri Uolevi Lamppu. Tämän jälkeen käydyssä keskustelussa pidettiin karjalaisen pesäpalloseuran perustamista tarpeellisena ja kokous päättikin yksimielisesti sen perustaa. Seuran nimeksi hyväksyttiin Puna-Mustat. Seuran puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti lehtori Väinö Lahtinen, joka vuonna 1926 perusti ensimmäisen Viipurin piirin pesäpalloseuran Viipurin Pallonlyöjät, jonka ensimmäinen puheenjohtaja hän myöskin oli.”

Seuran nimi Puna-Mustat oli yksi onnistuneimmista mitä seuran nimeltä voitaisiin vaatia. Esiintyihän nimessä Karjalan ja Viipurin omat värit punainen ja musta. Uusi seura sai nimensä Viipurin Pallonlyöjien 1930-luvun lempinimestä. Tarinan mukaan nimeä ehdotti VPL:n 1930-luvun alun miesten joukkueen pelaaja Aulis Hakala. Häntä oli pyydetty uuden helsinkiläisseuran johtoon vuonna 1941, mutta Hakala kieltäytyi työkiireisiin vedoten. VPL:n käyttämässä peliasussa oli musta paita ja housut, paidan kaulus ja hihansuut olivat punaiset, samoin paidan rinnassa oli punaiset kirjaimet VPL. Pallonlyöjien lempinimi oli Viipurin ”puna-mustat”.

 Seuran jäsenmaksuksi määrättiin yli 16 vuotiailta 20 markkaa ja alle 16 vuotiailta 5 markkaa. Asevelvollisuuttaan suorittavat päätettiin vapauttaa jäsenmaksun suorittamisesta.

 Seuran ensimmäisen puheenjohtajan kouluneuvos Väinö Lahtisen johdolla toiminta alkoi ripeästi ja muut seuran ensimmäiseen johtokuntaan kuuluneet olivat kaikki vannoutuneita pesäpallomiehiä. Varapuheenjohtajana oli Enson Kisalijoiden riveissä Pesäpalloliiton Viipurin piirin toimintaa 1930-luvulla pyörittänyt Enson Kisailijoiden Antti Vänskä. Sihteerinä toimivan Uolevi Lampun ja Osmo Kupiaisen lisäksi johtokuntaan kuuluivat aktiivipelaajista Reino Pesonen, Unto Savolainen ja Lasse Salminen, sekä tunnettuna pesäpallotuomarina Vilho Nordström, joka oli toiminut Suursarjan tuomarina Helsingissä ja Viipurissa asuessaan.

 Puna-Mustat saivat vuoden 1941 suursarjaan sarjapaikan sillä perusteella, että vuonna 1939 miesten pääsarjassa pelanneiden karjalaisten seurojen Viipurin Kisa-Veikkojen ja Enson Kisailijoiden kotipaikka oli menetetty ja Puna-Mustien katsottiin jatkavan seurojen toimintaa. Näiden lisäksi pelaajia oli muista Karjalan seuroista ainakin Antreasta, Hiitolasta, Salmista, Terijoelta.

 Puna-Mustien miesten joukkueen ensimmäisen kauden pelaajat olivat lähes kaikki viipurilaisia: Lauri ”Lasse” Salminen (lukkari), Viljo ”Vili” Pyykkö (lukkari/3-vahti), Reino ”Repe” Pesonen (sieppari), Reino Salovaara (1-vahti), Sulo Kirsi (2-vahti/lukkari), Pentti Toropainen (polttaja), Aimo Jokinen (2-vahti/3-vahti), Unto ”Usa” Savolainen (2-varavahti), Tauno Salovaara (2-varavahti/3-varavahti), Pekka Uosukainen (koppari), Pentti Pukero (polttaja), Lauri "Lassi" Parkkinen (3-varavahti), Rantanen (sieppari).

 Joukkueen takakentän kolmospuolen varavahti Lauri ”Lassi” Parkkinen on yksi Puna-Mustien kaikkien aikojen parhaimpia urheilijoita, jollei paras. Tämä Enson Kisailijoiden kasvatti oli pesäpallon Itä-Länsi pelaaja ja pikaluistelun miesten moninkertainen Suomen mestari, vuoden 1947 maailmanmestari sekä vuoden 1948 olympiahopeamitalisti. 

 Toiminta alkoi oikeaan "Viipurin viisii". Joukkueita oli heti keväällä kasassa kolme - kaksi miesten joukkuetta ja alle 18-vuotiaiden juniorijoukkue. Ensimmäiset ystävyysottelut käytiin Työväen Mailapoikia vastaan. Miesten ykkösjoukkue hävisivät ottelunsa 5 – 6. Sen sijaan reservijoukkue voitti Tempon vastaavan yhdistelmän 12 – 4 ja poikajuniorit voittivat murskaavasti 31 - 2.

Miesten joukkue osallistui SVUL:n Helsingin piirinmestaruusturnaukseen mutta jäi neljänneksi. Perinteiset keväällä järjestetyt Helsingin Mailakilpailut piti pelata poikkeuksellisesti vasta 5.-6.7.1941. Turnaukseen olisivat osallistuneet Helsingin Pallonlyöjät, Puna-Mustat, Kuusankosken Veto ja Toijalan Palloveikot. Mailakilpailujen ottelu olisivat olleet myös veikkauskohteita. Turnausta ei pelattu, koska Jatkosota alkoi kesäkuussa 1941.

Puna-Mustat pelasivat historiansa ensimmäisen virallisen sarjaottelun Suursarjassa 18.5.1941 vieraskentällä Lauritsalassa. Pelipaikka oli lähempänä menetettyä kotipaikkaa Viipuria, kuin pelaajien uusi kotipaikka Helsinki. Kauden avausottelussa oli vastassa keväällä Suursarjakarsinnoissa Helsingin NMKY:n voittanut Etelä-Saimaan Kisa. Kisan nimeä ei näy miesten mestaruussarjan maratontaulukossa, vaikka se ehti pelata muutaman ottelun ennen kuin Jatkosota keskeytti sarjatoiminnan.

Tämän historiallisen ensimmäisen virallisen ottelun avauskokoonpano oli lyöntijärjestyksessä:
1. Pentti Toropainen, 2. Viljo Pyykkö, 3. Reino Pesonen, 4. Pekka Uosukainen, 5. Reino Salovaara, 6. Tauno Salovaara, 7. Sulo Kirsi, 8. Unto Savolainen, 9. Aimo Jokinen.

Tällä kokoonpanolla haettiin vieraspisteet juoksuin 1 – 3. Ensimmäisessä kotiottelussa tasattiin pisteet Loimaan Palloilijoiden kanssa juoksuin 4 - 4. Sitten tuli kaksi tappiota. Vieraissa hävittiin Jyväskylän Kirille 7 – 3 ja kotona Hesperian kentällä Toijalan Pallo-Veikot voitti 1 – 6.

Vastaperustettu Puna-Mustat ehti pelata vain neljä ottelua vuoden 1941 Suursarjassa, kun Jatkosota keskeytti sarjan. Sota vei kaikki miehet rintamalle ja vain Uolevi Lampun vetämä juniorijoukkue harjoitteli Hesperian kentällä aina myöhäiseen syksyyn asti.

Puna-Mustat_juniorit_Hesperia_2 Puna-Mustien vuoden 1941 juniorijoukkue seisoo kiilassa Hesperian kentällä puna-mustassa peliasussa. Pelaajat vasemmalta Pentti Hallikainen, Nils "Nisse" Hagman, Kauko Paavolainen, Einar "Putte" Rosvall, Väinö Paavolainen, Risto "Ripa" Lamppu, , Aarne Ahtiainen,  Kalevi "Kale" Nieminen. Joukon takana on Mauno Paavolainen. Lisäksi joukkueeseen kuului Pyry Viljasalo.

 

Puna-Mustien_perustaminen_Karjala_edited-2

Tilastot